Osuuskunta toimii osakeyhtiön tavoin mutta ei tavoittele voittoa. Muodollisesti päätökset tekee hallitus, mutta asioista pyritään aina saavuttamaan laaja yhteisymmärrys. Osuuskunnan toimintaa suunnataan avoimissa säännöllisissä kokouksissa ja viikkopalavereissa. Osuuskunta mm avustaa kimppojen paperisodassa, esim keskinäisten tontin- ja työnjakosopimusten laadinnassa.

Ekologisen asumisen tavoitteita selviteltiin alunperin yhteistyössä Arkkitehtitoimisto Bruno Eratin ja sittemmin Arkkitehtitoimisto Matti Liukkosen kanssa. Näiden tavoitteiden perusteella Osuuskunta on tehnyt yhteistyötä Vihdin kunnan kanssa valmistellen Linnanniitun alueen rakentamistapaohjeita. Vihdin ympäristölautakunta hyväksyi alueen rakentamistapaohjeet syksyllä 2010.

Osuuskunnan jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö tai yhteisö, joka omistaa, hallitsee tai hakee rakennuspaikkaa tai vuokraa käyttöönsä tiloja Vihdin Nummelan Linnanniitun alueella.

Jäsen maksaa yhden tai kaksi 500 euron osuusmaksua siten että tontin tai rakennuksen omistaja maksaa 2 osuutta ja muut yhden osuuden. Lisäksi on liittymismaksu, jonka suuruus on tällä hetkellä (vuonna 2014-2015) 100 euroa. Sitä tullaan nostamaan myöhemmin kun hanke etenee joten varhainen liittyminen on edullisempaa. Muodollisesti jäsenet ovat henkilöjäseniä ja vain yksi perheestä liittyy osuuskuntaan. Käyttöoikeudet yhteisiin asioihin on kuitenkin koko perheellä.

Lisää tietoa jäsenyydestä löytyy Osuuskunnan säännöistä

Yhteisten tilojen ja palveluiden kustannukset

Osuuskunnan toimintaan liittyy myös alueen suunnittelua, rakentamistapaohjeiden kehittäminen ekologisuuden ja yhteisöllisyyden turvaamiseksi kuitenkin kunnan hyväksymällä tavalla, energiaselvityksen tekeminen, tietoverkon rakentaminen ja myös muun yleisen infrastruktuurin kehittäminen.

Yhteiset rakennushankkeet on myös kustannettava Osuuskunnan yhteisestä kassasta ja näiden hankkeiden tuotto tulee vasta myöhemmin sekä kattaa todennäköisesti pääosin vain ylläpitokustannukset. Osuuskunnan osuuden omistajille Osuuskunnan rakentamien palveluiden ja yhteistilojen käyttöön sovelletaan edullisempia hintoja tai ilmaista käyttöä. Tällaisia tiloja ovat mm. sauna kokoontumistiloineen, puutarhan toiminnot, palstat ja lato.

Idea ekokylästä tuli laaksossa asuneelta luomuviljelijä Eki Hakkaraiselta. Ensimmäinen memo on vuodelta 1998. Vihdin Vihreät teki aloitteen ekokylästä kunnalle v. 2000 ja joukko aktivisteja perusti hanketta ajamaan Vihdin Elokylä ry:n 2002. Perustajajäseninä oli 4 eri puolueen valtuutettuja ja siksi hanke etenikin mukavasti kunnan hallinnossa. Koska kunta edellytti neuvotteluosapuolena olevan jotakin muuta kuin yhdistys, perustettiin Osuuskunta Linnanniittu keväällä 2006.

Ideasta syntyi hanke vasta, kun mukaan suunnitteluun 2005 tuli ammattimies, arkkitehti Matti Liukkonen, jonka osaamisen pohjalta syntyi suunnitelma kylän toteuttamisen tavasta talvella 2006. Sen pohjalta saatiin Uudenmaan Liitolta hankerahoitusta suunnitteluun, joka varsinaisesti ja ammattimaisesti käynnistyi loppusyksyllä 2007. Hankkeen virallisina osapuolina ovat siis Osuuskunta ja arkkitehtitoimisto Matti Liukkonen. Käytännössä hänen kauttaan hoidetaan yhteydenpito kuntaan ja UL:n. Projektin taustalle on jo muodostunut verkosto asiantuntijoista joiden osaamista tullaan hyödyntämään.

Mutta kaavoitukseen kului aikaa ja kaava hyväksyttiinkin vasta 2007 koska "kiireisemmät" kaupalliset kaavat ajoivat ohi. Kunta omistaa maat suurimmaksi osaksi ja rakentajat ostavat tontin kunnalta. Tonttikaupat alkavat 11/08 kun alueen infra valmistuu ja talokuopat ilmestyvät keväällä 2009.

1 § Toiminimi ja kotipaikka

 

Osuuskunnan toiminimi on Osuuskunta Linnanniittu ja osuuskunnan kotipaikka on Vihti.

 

2 § Toimiala

 

Osuuskunnan toimialana ja tarkoituksena on jäsentensä taloudenpidon ylläpitämiseksi ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisen rakentamisen, asumisen ja elämäntavan edistämiseksi omistaa ja hallita Vihdin Linnanniitussa (kaava 82) kiinteistöjä, rakennuksia ja kunnallistekniikkaa, kuten verkostoja. Osuuskunta voi ylläpitää ensisijaisesti jäseniään varten yhteistiloja kuten päiväkotia, monitoimitiloja, , askartelu- ja kerhotiloja, viljelypalstoja, tiloja eläinten hoitamista varten sekä tarjota vanhusten tukipalveluja, kulttuuri- ja koulutuspalveluja. Osuuskunta voi rakentaa ja rakennuttaa, tuottaa energiaa, ylläpitää energianjakelua sekä vesi- ja viemäriverkostoa ja hoitaa jätteidenkäsittelyä.

 

Osuuskunnan tavoitteena on saada aikaan asuinalue:
- jonka suunnittelussa sovelletaan kestävän kehityksen periaatteita
- jonka rakentamisessa käytetään ja kokeillaan monipuolisesti luonnonmukaisia ja kierrätettäviä rakennusmateriaaleja sekä rakennustapoja
- jossa energiahuolto perustuu säästäviin ja uusiutuviin lähteisiin
- jossa kehitetään kierrätystä ja jätteidenkäsittelyä
- jonka asumiskustannukset ovat asukkaille kohtuulliset.
- jossa asukkaat toimivat yhteistyössä luontoa ja ympäristöä kunnioittaen ja
- joka asuinympäristönä ja toiminnoillaan edistää asukkaidensa fyysistä ja henkistä hyvinvointia.

 

Osuuskunta tekee yhteistyötä alan asiantuntijoiden, oppilaitosten, tutkijoiden ja yrittäjien kanssa edistääkseen kestävän kehityksen mukaiseen asumiseen liittyvän tiedon karttumista ja hyvien käytäntöjen leviämistä.

 

Osuuskunnan palveluja voivat hallituksen suostumuksella käyttää hyväkseen muutkin kuin jäsenet.

 

3 § Jäsenyys

 

Osuuskunnan jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö tai yhteisö, joka omistaa, hallitsee tai hakee rakennuspaikkaa tai vuokraa käyttöönsä tiloja Vihdin Nummelan Linnanniitun alueella. Kaava 82 / 2006.

 

Jäsen maksaa yhden tai kaksi 500 euron osuusmaksua siten että tontin tai rakennuksen omistaja maksaa 2 osuutta ja muut yhden osuuden.

 

Jos rakennuspaikka sisältää usean asunnon rakennusoikeuden, tulee yhteisöjäsenen maksaa kaksi osuutta kutakin asuntoa kohden.

 

Osuuskuntaan ei voida hyväksyä yhtiötä jonka pääasiallinen toimiala tai sen pääomistajan toimialana on rakennusurakointi.

 

Osuuskunnan jäsen on velvollinen maksamaan osuusmaksun ja liittymismaksun sekä osuuskuntakokouksen tai hallituksen määräämät maksut osuuskunnan tarjoamien palvelujen piiriin liittymisestä ja käyttämisestä.

 

Osuuskunnan jäseneksi ottamisesta ja jäsenen erottamisesta päättää hallitus. Jäsenyys alkaa, kun hallituksen jäseneksi hyväksymä hakija on maksanut liittymismaksun ja puolet hänelle kuuluvasta osuusmaksusta. Nämä maksut tulee maksaa 14 päivän kuluessa jäsenyyden hyväksymisestä. Loppuosa osuusmaksusta on maksettava vuoden kuluessa hyväksymisestä.

 

Jäsenten keskinäisiä suhteita, osuuskunnan alueen järjestystä ja omaisuuden hoitoa säännöstelevät näiden osuuskunnan sääntöjen lisäksi erilliset osuuskunnan kokouksen hyväksymät järjestyssäännöt ja päätökset. Jäsenillä on oikeuksia näiden sääntöjen ja järjestyssääntöjen puitteissa osuuskunnan omistamien verkostojen, laitteiden, kiinteistöjen ja rakennusten käyttöön.

 

Jäsen voidaan erottaa, jos hän ei aikanaan suorita maksujaan osuuskunnalle eikä täytä muita jäsenyydestä johtuvia velvollisuuksiaan, aiheuttaa osuuskunnalle huomattavaa haittaa tai jättää noudattamatta, mitä järjestyksen säilyttämiseksi asuinalueella on tarpeellista, rikkoo osuuskunnan sääntöjä tai lakkaa käyttämästä osuuskunnan palveluksia.

 

4 § Osuusmaksu ja siihen liittyvät oikeudet

 

Jäsenellä on oikeus siirtää oikeutensa toiselle, joka tulee hänen tilalleen osuuskunnan jäseneksi.

 

Hallituksella on oikeus hylätä siirron saajan jäsenhakemus, jos saaja on aikaisemmin erotettu osuuskunnasta tai on muita vakavia ja perusteltuja syitä olla hyväksymättä siirron saajaa jäseneksi.

 

Osuuskunnan jäsenluetteloon on merkittävä kullakin jäsenellä olevat oikeudet ja säilytettävä pysyvästi erillisessä luettelossa tieto omistukseen lunastetuista tai muuten luetteloista poistetuista oikeuksista ja niiden poistovuosi.

 

Näihin sääntöihin liitetään järjestyssäännöt joissa määritellään jäsenen ja osuuskunnan suhteita. Järjestyssäännöt velvoittavat kaikkia osapuolia. Niitä voidaan muuttaa osuuskunnan yleisen kokouksen 2/3 enemmistöllä.

 

5 § Ylimääräinen maksu

 

Osuuskunnan kokous voi 3/4 enemmistöllä päättää ylimääräisen maksun perimisestä jäseniltä lainana osuuskunnan toiminnan aiheuttamia kustannuksia varten taikka osuuskunnan vakavaraisuuden parantamiseksi.

 

Maksusta päättävässä kokouksessa tulee olla edustettuna vähintään puolet jäsenistä.

 

Maksua voidaan periä joko osuuksien mukaisessa suhteessa tai sen mukaan kuin kukin jäsen käyttää hyväkseen osuuskunnan palveluksia tai samanaikaisesti molemmilla näillä perusteilla.

 

Ylimääräinen maksu voi olla korkeintaan osuusmaksu kaksinkertaisena yhtä tilikautta kohden.

 

Ylimääräinen maksu maksetaan jäsenille takaisin, mikäli maksun määrännyt osuuskuntakokous on päättänyt takaisinmaksusta, aikaisintaan vuoden ja viimeistään kolmen vuoden kuluttua sen tilikauden päättymisestä lukien, jolloin kukin maksuerä on jäseneltä peritty. Jos kuitenkin jäsenyys lakkaa sitä ennen, saa jäsen maksun takaisin samalla kun hänelle palautetaan hänen suorittamansa osuusmaksu.

 

Ylimääräinen maksu palautetaan jäsenelle, mikäli osuuskunnan varat siihen riittävät vararahastoon ja mahdolliseen arvonkorotusrahastoon kajoamatta ja jäsenten yhdenvertaisuutta loukkaamatta. Palautettavalle määrälle maksettavasta korosta päättää osuuskunnan kokous.

 

6 § Liittymismaksu

 

Osuuskunnan kokous päättää liittymismaksun määrän vuosittain ja valtuuttaa hallituksen päättämään maksuajan.

 

Liittymismaksua ei palauteta.

 

7 § Lisämaksuvelvollisuus

 

Jäsenet eivät ole henkilökohtaisessa vastuussa osuuskunnan veloista ja sitoumuksista.

 

8 § Vararahasto ja muut rahastot

 

Osuuskunnalla tulee olla lain mukainen vararahasto. Niin kauan kuin vararahasto ei nouse laissa tarkoitettuun vähimmäismäärään, sitä kartutetaan siirtämällä vararahastoon sellainen osa vuotuisesta ylijäämästä kuin jäljempänä sen kohdalla määrätään. Osuuskunnalla voi olla vararahaston lisäksi muitakin rahastoja.

 

9 § Ylijäämä

 

Vararahastoon on, kunnes se on kertynyt täyteen määräänsä, siirrettävä vuotuisesta ylijäämästä vähintään kahdeskymmenesosa sen jälkeen, kun ylijäämästä on vähennetty taseen mukainen tappio edellisiltä tilikausilta.

 

Muu osa ylijäämästä käytetään, sen mukaan kuin osuuskunnan kokous siitä vuosittain päättää, osuuskunnan omiin tarpeisiin tai jaetaan jäsenille.

 

Jäsenille jaettava ylijäämä on jaettava jäsenten kesken ensi sijassa sen mukaisesti, kuinka kukin jäsen on käyttänyt hyväkseen osuuskunnan palveluksia kuluneen tilivuoden aikana.

 

Ylijäämää voidaan jakaa jäsenille myös joko yksinomaan tai edellä mainitun jakotavan rinnalla niin, että jäsenille annetaan ylijäämästä korkoa kuluneen tilivuoden alkuun mennessä suoritetuille ylimääräisille maksuille.

 

10 § Osuuskunnan palveluistaan perimät maksut

 

Osuuskunnan jäsenilleen tarjoamien ja jäseniltään ostamien palvelujen hinnat päättää hallitus. Hinnoitteluperusteet päättää osuuskunnan kokous.

 

11 § Osuuskunnan kokous ja äänioikeus

 

Kullakin jäsenellä on osuuskunnan kokouksessa yksi ääni.

 

Kokoukset pidetään osuuskunnan kotipaikassa, jollei hallitus yksittäistapauksessa määrää kokouspaikaksi jotakin muuta Suomen paikkakuntaa.

 

Osuuskunnan yleinen kokous päättää aina kiinteän omaisuuden myynnistä.

 

Osuuskunnan kevätkokous pidetään hallituksen määräämänä päivänä ennen toukokuun loppua.

 

Kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
- päätetään seuraavan tilikauden aikana perittävän liittymismaksun suuruudesta
- vahvistetaan perittävät vastikkeet ja käyttömaksut sekä talousarvio seuraavaa tilikautta varten
- vahvistetaan hallituksen jäsenten lukumäärä
- valitaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet
- määrätään hallituksen jäsenten palkkiot ja matkakulut
- käsitellään muut kokouskutsussa mainitutasiat

 

Osuuskunnan syyskokous pidetään hallituksen määräämänä päivänä ennen marraskuun loppua.

 

Kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
- esitetään edellisen tilikauden tilinpäätös
- päätetään tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta
- päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja muille vastuuvelvollisille
- päätetään ylijäämän käyttämisestä tai tappion peittämisestä
- käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

 

12 § Hallitus

 

Hallitukseen kuuluu vähintään kolme ja enintään seitsemän jäsentä. Jos valitaan kolme jäsentä on lisäksi valittava yksi varajäsen. Hallituksen toimikausi kestää varsinaisesta kevätkokouksesta seuraavaan varsinaiseen kevätkokoukseen. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta ja on päätösvaltainen, kun yli puolet jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna, on paikalla.

 

Hallituksen tulee käsitellä jäsenten oikeuksiin, lupa-asioihin ja osuusmaksusiirtoihin liittyvät sekä muut vastaavat asiat viivyttelemättä.

 

13 § Hallituksen tehtävät

 

Hallituksen on edistettävä osuuskunnan etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita osuuskuntalain ja näiden sääntöjen mukaisesti. Hallitus huolehtii osuuskunnan hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksen on myös huolehdittava siitä, että kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty.

 

Tämän lisäksi hallituksen tehtäviin kuuluu muun muassa
- ottaa ja erottaa toimitusjohtaja ja päättää hänen palkkaeduistaan,
- kutsua koolle osuuskunnan kokoukset ja valmistella niissä käsiteltävät asiat,
- laatia ehdotus tilinpäätökseksi,
- laatia ehdotus toimenpiteistä, joihin vahvistetun taseen mukainen ylijäämä tai tappio antaa aihetta.

 

14 § Kokouskutsu ja muut tiedonannot

 

Hallitus kutsuu osuuskunnan kokouksen koolle. Kutsu osuuskunnan kokoukseen toimitetaan jäsenille aikaisintaan kahta kuukautta ja viimeistään viikkoa ennen kokousta. Kokouskutsu on toimitettava aikaisintaan kahta kuukautta ja viimeistään kuukautta ennen kokousta, jos kokouksessa käsitellään osuuskuntalain 4 luvun 12 §:ssä mainittuja asioita.

 

Kutsu osuuskunnan kokoukseen toimitetaan jäsenille postitse, kirjallisesti lähettiä käyttäen, telekopiona tai sähköpostiviestinä jäsenluetteloon merkittyihin tai muutoin osuuskunnan tiedossa oleviin osoitteisiin.

 

Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat. Jos kokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista tai osuuskuntalain 4 luvun 12 §:ssä tarkoitettua asiaa taikka uusien osuuksien, lisäosuuksien tai sijoitusosuuksien antamista, kutsussa on mainittava päätösehdotuksen pääasiallinen sisältö.

 

Kokousasiakirjojen ja päätösehdotuksen nähtävänä pitämisestä ennen kokousta on noudatettava, mitä osuuskuntalain 4 luvun 15 §:ssä säädetään.

15 § Toimitusjohtaja

Osuuskunnalla voi olla toimitusjohtaja, jonka valitsee hallitus. Toimitusjohtajan tehtävänä on osuuskunnan välitön johto hallituksen ohjeiden mukaisesti.

 

16 § Toiminimen kirjoittaminen

 

Osuuskunnan toiminimen kirjoittavat hallituksen jäsenet kaksi yhdessä. Hallitus voi antaa toiminimen kirjoittamisoikeuden siten, että oikeutettu kirjoittaa toiminimen hallituksen jonkun jäsenen kanssa. Hallitus voi päättää myös prokuran antamisesta.

 

17 § Tilikausi

 

Osuuskunnan tilikausi on 1.7. – 30.6., jolloin tilinpäätöspäivä on kesäkuun viimeinen päivä. Ensimmäinen tilikausi päättyy 30.6.2007. Hallituksen laatima tilinpäätös ja siihen liittyvät asiakirjat on jätettävä tilintarkastajille syyskuun loppuun mennessä.

 

18 § Sääntöjen muuttaminen

 

Päätettäessä näiden sääntöjen muuttamisesta noudatetaan osuuskuntalain säännöksiä.

 

19 § Varojen jako osuuskunnan purkautuessa

 

Jos osuuskunta puretaan, omaisuuden säästö on jaettava osuuskunnan jäsenten kesken maksettujen osuusmaksujen suhteessa.

Vihdin ekokylähanke

Ekokylä ry:n aloite käynnisti Vihdin ekokylähankkeen. Sopivaksi alueeksi katsottiin Linnanniitun alue parin kilometrin päässä Nummelan keskustasta. Kunta lähti kaavoittamaan aluetta tavoitteena ympäristöystävällinen asuinalue. Jotta tulevilla asukkailla olisi mahdollisimman paljon yhteistä ja sananvaltaa toteutuksessa, toteuttamista varten perustettiin Linnanniitun osuuskunta.

Osuuskunnan tarkoituksena on järjestää asukkaiden yhteistoiminta ja rakentamisen puitteet asukaslähtöisesti. Osuuskunnan tehtävänä olisi myös ylläpitää ja rakennuttaa yhteistiloja, huolehtia yhteisistä kiinteistöjen tehtävistä, esimerkiksi lämpölaitoksesta.

Osuuskunta muistuttaa osakeyhtiötä monessa suhteessa. Varsinainen ero on siinä, että osakeyhtiön toiminnan perustavoite on tuottaa omistajilleen voittoa ihan lain perusteella. Osuuskuntakin on yritys, mutta sen voi perustaa myös hyödyttämään omistajiaan muilla tavoin. Esimerkkeinä on vesi- ja työosuuskunnat tai perinteinen osuuskauppa. Lue Osuuskunnan säännöt täältä.

Osuuskunnan yhteisiä hankkeita ovat mm. savusauna lammen rannalle sekä lähettyville pystytettävä vanha lato, joka toimii kylän kokoontumispaikkana ja myöhemmin palstaviljelyn tukikohtana sekä elonkorjuujuhlien pitopaikkana. Osuuskunta on voimakkaasti mukana järjestämässä päivähoitoa alueelle.

Osuuskunta tulee myös järjestämään monipuolista koulutusta ekokylän rakentamiseen ja asumiseen liittyen. Yhteisöllisyyskin tarvitsee valmennusta toimiakseen hyvin. Käytäntö osoittaa myöhemmin miten kylässä kulttuuriasiat ja harrastukset hoituvat.

Osuuskunta päättää asioista avoimesti säännöllisissä yleisissä kokouksissa ja juoksevia asioita hoitaa hallitus sääntöjen mukaan.

Näistä syistä on luontevaa ja kannattavaa liittyä osuuskuntaan.